Tänään juhlittiin Arafatin kuoleman neljättä vuosipäivää. Hebronissa Israelin armeija juhlisti sitä ampumalla marssijoita kyynelkaasukranaateilla ja sai provosoitua pienen intifadafiilistelyn Hebronin keskustan liepeille.
Syötiin edelleen hidasta ja pitkää aamiaista kun havahduimme räjähdyksiin ja pian niitä seuraaviin laukauksiin. Mennimme ulos ja seurasimme neljän tunnin mellakointia. Tai no, kissa ja hiiri -leikkiä paikallisten nuorten ja armeijan välillä. Palestiinalaiset käyttivät kiviä ja marmokuulia ritsoissa, armeija puolestaan ampui kumiluoteja, kaasukranaatteja, flashbang -kranaatteja ja huhujen mukaan myös muutamia kovia.
Huomion arvoista tästä tavallaan teki myös se että, kaikki tämä tapahtui niin sanotussa H1:sssä, eli Palestine Authorityn alueella. Oli uskomatonta seurata sivusta kun parin tunnin kahakoinnin jälkeen armeija vetäytyi kohti mun koticheckpointtia ja virallisesti Israelin vartioimaa aluetta, kuin tyhjästä ilmaantui PA:n joukot kalashnikoviensa kanssa. Eivät suinkaan ajamaan Israelilaisia hallitsemaltaan alueelta, vaan mitä ilmeisemmin heidän käskystään, estämään palestiinalaisten kivityshyökkäykset leikkiin kyllästynyttä armeijaa vastaan.
PA kyllä tuntuu hoitavan miehittäjän hommia siinä missä IDF. On ne aika vekkuleita.
Yksi meidän kontakteista kuvasi tilannetta meille melllakan keskellä pitämällämme teetauolla: "mieheni ei kuulu Fatahiin, vaaan PFLP:hen, mutta toimii poliisina. Riitelemme siitä aina, koska he tekevät töitä miehitykselle vangitsemalla taistelutahtoisimmat Palestiinalaiset. Nykyään on sama onko rauhanaktivisti vai taistelija, kummastakin joutuu vankilaan. Me tarvitsisimme molempia".
1 comment:
Morjens toveri!
Hurjilta kuulostavat kokemuksesi siellä. Hienoa kun jaksat naputella blogia niin saadaan täällä hevonkuusessakin seurata vaiheitasi. Ei muuta kun onnea & voimia ja pidä itsesi ehjänä :)
Masa
Post a Comment