Nyt on suurin osa maileista taitettu ja tulin Alepossa hieman pyörähtäen sitten kauniiseen Beirutiin. Tulin eilen illalla, joten en ole vielä nähnyt kaupunkia valoisaan aikaan, mutta odotan innolla. Oli kyllä sellainen olo että palasi takaisin länteen kun saapui Alepon jälkeen tänne. Naisia hihattomissa paidoissa kävelemässä illalla kadulla, Sitä ei olisi voinut Alepossa kuvitella. Itseasiassa siellä ei naiset kävelleet illalla kadulla edes huiveissa. Näin siellä myös kokonaan kasvot peittäviä huntuja joita en tiennyt Syyriassa edes käytettävän.

Paljon on tapahatunut kaikkea pientä, joka kiinnostaa mua josta voisi kirjoittaa, mutta voi olla että Alepon katujen muuttuminen joiksi joihin taksit juuttuvat, venäjää mulle 15 tunnin bussimatkan puhunut turkkilainen ja keskelle mellakkaa kuvaavaa elokuvakuvausta joutuminen taitavat jäädä toiseen kertaan tai kahvi/baaritarinoiksi.

huiveista

On aika hassua että vaikka Istanbulissakin puolet naisista käyttää hijabia, niin siitä huolimatta jokainen mainos näyttää naisia ilman huiveja. Syyriassa ei juurikaan ole länkkärimainoksia, mutta ne pari mitä näin kuvasivat huivitonta naista, vaikka Alepossa ei sellaisia juuri asu. Joku voisi luulla että mainostaja käyttää kuvastoa joka vetoaa mahdollisin laajasti potentiaalisiin ostajiin. Jos blogilla on lukijoita niin voisin tehdä lukija äänestyksen. Johtuuko tämä siitä että:

a) vain köyhillä on huivit päässä.
b) syvällä sisimmässään kaikki haluaisivat olla ilman huiveja
c) kapitalismi haluaa edistää länsimaista "liberaaliutta"
d) mikä vitun huivi?
e)mainoskuvat on vain samat globaalisti ja kukaan ei viitsinyt tehdä Syyrialle omia.

Nyt matkan toisessa kohteessa

Huh, nyt on matkaa takana 1.5 vuorokautta ja tuntuu että olen muka ehtinyt nähdä kauheasti.

Nyt ole toisessa sijainnissani Istanbulissa. Matkani alkoi potkurikoneella(!!!) Helsingistä Riikaan lennolla. Olin todennäköisesti ainoa joka ei äidinkielenään puhunut venäjää. Siellä sitten odoteltuani muutaman tunnin pääsin koneeseen joka toi mut tänne Euroopan ja Aasian rajatilaan.

Istanbul on kyllä hurmaava kaupunki, en ole pitkään aikaan ollutkaan tämmöisessä +10 miljoonan asukkaan paikassa. Hirvittävästi ihmisiä ja kaikkea. Olen ollut pikkuisen ehkä yllättynyt miten eurooppalaisen oloinen kaupunki tämä on. Aika paljon sitä on ehtinyt kiertelemään jo parissa päivässä, on vaan kauhean sääli kun en tunne täältä ketään eikä kaverit saaneet omia kavereitaan kiinni. Ihan turistina kaupungin kiertäminen tuntuu vaan aina jotenkin tyhmältä vaikka olisikin kauhean hauskaa ja jopa opettavaista.

Istanbul on kyllä just sen oloinen kaupunki että täällä varmasti viihtyisi, jos vain osaisi yhtään turkkia niin varmasti vielä paremmin. Onneksi sentään käyttävät aakkosia joita tajuan.

Aika pian matka jatkuu ja otan bussiin raamatun Antiokiaan, josta sitten tarkitus olisi matkata pahan akselin toiseen sydämeen Damaskokseen

EDIT: Niin ja on tietty kauhea ikävä kaikki teitä ystäviä ja heiloja siellä jossain =P